Jääkiekkoharjoitukseni ovat toimintaa täynnä

Jääkiekkoharjoitukseni ovat toimintaa täynnä

Jääkiekon harjoittelu on aika haastavaa puuhaa. Sain huomata sen jo hyvin pienenä, kun aloitin harjoittelemaan HIFK:n junnujen joukkueessa. Aloitin jääkiekon pelaamisen aika myöhään, ja monet joukkuekavereistani olivat käyneet harjoituksissa jo pari vuotta minua aikaisemmin. Olin kuitenkin päättänyt, etten anna sen lannistaa ja tein tuplasti enemmän töitä kun muut. Tuo lapsuuteni ja nuoruuteni intohimo ja palo näyttää muille ovat syitä miksi olen tällä hetkellä omasta mielestäni hyvässä asemassa jääkiekkourallani.

Jääkiekkoilijan treenit ovat ympärivuotista fyysistä harjoittelua, jääharjoittelua ja pelejä. Harjoittelulla yritetään parantaa jokaisen pelaajan lajitaitoa, nopeutta, kestävyyttä ja voimaa. Jääharjoitteluissa alussa on aina lämmittely ja venyttely, sillä mitään urheilua ei saa aloittaa lämmittelemättä. Se voi nimittäin aiheuttaa revähdyksiä, venähdyksiä ja kipeitä lihaksia. Luistelemme yleensä ympäri kenttää ja teemme sprinttejä. Mailan avulla venyttelemme ylälihakset ja keskivartalon lihakset. Lämmittely ja venyttely tehdään yleensä ilman ohjausta ja se menee jo rutiinilla. Kymmenen minuuttia riittää hyvään lämmittelyyn.

Tekniikoilla hiotaan taitoja

Lämmittelyn jälkeen teemme paljon tekniikkaharjoituksia. Tekniikassa käymme läpi mailatekniikkaa ja kiekonhallintaa, luistelutekniikkaa tai teemme syöttöharjoituksia. Valmentaja jakaa meidät usein ryhmiin, joissa harjoittelemme eri tekniikoita kentän eri alueilla. Välistä valmentaja antaa meille myös yksittäisiä ohjeita ja neuvoja. Harjoitukset päättyvät yleensä siihen, että harjoittelemme pelitilanteita ja pelistrategiaa ensin ryhmissä, sitten pelaamalla toisiamme vastaan. Harjoitukset loppuvat vasta loppuverryttelyyn, jonka jokainen tekee yksin. Venyttelyllä lihakset palautuvat paremmin eikä seuraavana päivänä paikat ole kipeänä. Jääharjoitusten lisäksi meillä on ohjelmassa paljon voimaharjoittelua, kestävyysharjoittelua ja erilaisia hyppyjä. Näistä kaikista on hyötyä jos haluan tulla ammattilaiskiekkoilijaksi. Blogistani löytyy myös muutama sana jääkiekkourastani.

Selventääkseni kestävyysharjoittelua, niin se tarkoittaa meille yleensä juoksua tai pyöräilyä. Voimaharjoittelun teemme kuntosalilla. Siellä työstämme heikkoja lihasryhmiä ja yritämme saada lisää voimaa luistelun ja mailatyöskentelyn kannalta tärkeisiin lihaksiin. Jäällä teemme myös paljon ketteryysharjoitteluja eli harjoittelemme erilaisia nopeita liikkeitä, liikkumista kiekon kanssa tai ilman esteiden välissä tai pujottelua. Kesäisin nämä harjoitteet tehdään kentän ulkopuolella. Niillä parannamme luistelutekniikkaa ja yhteistyötä mailan kanssa.

Jääharjoitusten lisäksi ravitsemus on tärkeää

Täydelliseen harjoitteluun liittyy myös ravinto ja lepo. Ilman hyvää ravintoa palautuminen harjoituksista ja peleistä ei onnistu kunnolla. Meille on tehty ruokasuunnitelma, johon on merkitty mitä meidän tulisi syödä aamupalalla, lounaalla, ennen harjoituksia ja harjoituksien jälkeen sekä illallisella. Jopa välipalat on rajoitettuja. Ymmärrän hyvin, että huonolla ravinnolla voi hävittää kaikki muulla harjoittelulla ansaitun kehityksen. Ravintosuunnitelman lisäksi meille suositellaan lisäravinteita.

Lisäravinteilla pyritään täydentämään ravinnon saantia ja parantamaan lihasten kehitystä ja suorituskykyä. Käyttämämme erikoisravinteet ovat aika tavanomaisia, eli meitä suositellaan juomaan kahvia päivittäin sen mukanaan tuoman kofeiinin takia. Päivittäin otamme monivitamiineja ja kivennäisaineita tabletteina. Harjoitusten jälkeen juomme palautusjuomia. Ruokamme sisältää paljon proteiineja, jotka ovat tärkeitä lihasten rakentamisessa ja kehittämisessä. Tästä huolimatta voimme myös syödä myös proteiinipatukoita ja muita markkinoilla olevia proteiinituotteita. Silloin tällöin herkuttelukin on sallittu.