Tietoa minusta ja blogistani

Tietoa minusta ja blogistani

Tervetuloa blogiini! Kiva että olet löytänyt tänne. Tämä on ensimmäinen postaukseni. Olen pitkään halunnut aloittaa blogin, mutta vasta nyt tuntuu että elämäntilanteeni on sopiva sen kirjoittamiseen. Aloitetaan alusta: asun Helsingin kantakaupungissa ja olen asunut täällä koko ikäni. En halua paljastaa tarkkaa ikääni, mutta sanotaan että olen syntynyt 90-luvulla. Elämäni intohimo on jääkiekko. Rakastuin siihen jo pikkupoikana, kun seurasin isäni kanssa jääkiekkopelejä televisiosta. Päätin jo pienenä että jonain päivänä minusta tulisi ammattijääkiekkoilija.

Isäni oli suuri HIFK-fani, joten pakosta perheessämme seurattiin erityisesti heidän pelejään. Minun suomalainen lempijoukkueeni on myös HIFK. Olen seurannut paljon myös Yhdysvaltojen NHL-pelejä. NHL:ssä lempijoukkueeni on ollut Anaheim Ducks, pääosin idolini Teemu Selänteen ja Saku Koivun takia. Legendaarinen Teemu Selänne – Paul Kariya tutkapari olivat jo hyvin pienenä poikana tarkkailun alaisena. Heidän liikkeitään sitten treenasin myöhemmin urallani HIFK:n juniorijoukkueiden harjoituksissa. Isäni valitsi pienenä joukkueeni huolella – sen piti olla HIFK tai sitten jääkiekkoa ei pelata.

Lapsuus ja nuoruus täynnä jääkiekkoa

Useat parhaat jääkiekkohetkeni ajoittuivat lapsuuteen. Aloitin jääkiekon pelaamisen aika vanhana eli noin kymmenvuotiaana. Sitä ennen olin tietenkin pelaillut kavereiden kanssa kaupungin jääkentillä ja liikuntatunneilla. Osasin tuolloin ulkoa kaikki seuraamani HIFK:n ja Anaheim Ducksien pelitilastot ja pelaajien tiedot. Heti kun opin lukemaan aloin seuraamaan sanomalehdistä uutisia jääkiekosta. Leikkelin kuvia ja uutisia säästöön. Parhaimmat laitoin huoneeni seinälle. Kavereiden kanssa pelatut pelit ja käymäni keskustelut jääkiekosta olivat täynnä lapsuuden intoa ja jännitystä.

Kehityin pelaajana tarpeeksi että lukion ohella pelasin useissa peleissä HIFK:n juniorijoukkueissa. Viikonloput menivät turnauksissa ja illat harjoituksissa. Tavoite oli päästä urheilulukioon, mutta se ei onnistunut. Toiveissa olisi että minusta tulisi joskus ammattipelaaja. Pelaan edelleen puoliammattilaisena alemmissa divisioonissa, mutta odotan pääsyä SM-liigaan. Tätä varten täytyy kehittyä yhä paremmaksi pelaajaksi, jota varten teen paljon työtä. Meillä on onneksi hyvä valmentaja, joka jaksaa kannustaa meitä ja patistaa eteenpäin huonoinakin päivinä.

Elämäni jääkiekon ulkopuolella

Jääkiekko vie suuren osan päivittäisestä elämästäni. Käyn tällä hetkellä töissä, mutta töiden ulkopuolella olen harjoittelemassa hallilla. Divaripelejä on myös talvikausina melkein joka viikko. Yritän löytää aikaa pelien, harkkojen ja työn ulkopuolelta käydä ulkona kaverien kanssa. Kesäisin on myös paljon aikaa lomailla. Perheelläni on mökki Etelä-Savossa, Mäntyharjulla. Vietän siellä ilmojen lämmetessä paljon aikaa perheeni ja välistä ystävieni kanssa. Olen onnekas että olen saanut nähdä nämä kaksi Suomen kaksi upeinta kaupunkia: Helsingin ja Mäntyharjun.

Joskus isäni kanssa käymme katsomassa Helsingin jäähallissa HIFK:n pelejä. Lapsena kävimme silloin tällöin yhdessä katsomassa otteluita, mutta isäni on nähnyt jokaisen HIFK:n pelin. Muu perheeni ei ole näin innokas jääkiekon kannattaja, vaikka Suomen pelit meidät aina yhdistää kisakatsomoon. Suomen voittaessa 1995 MM-kultaa olin vielä ihan pieni taapero, mutta vuoden 2011 MM-kultaa juhlittiin kunnolla. Samana vuonna juhlittiin myös HIFK:n SM-kultaa. Se oli ehdottomasti jääkiekon juhlavuosi minulle. Samaa menestystä toivon jatkossa!